Kruununpidennykset

Kruununpidennyksillä tarkoitetaan yksittäisen hampaan oikomista haluttuun suuntaan muovipaikan avulla

Yleensä kyse on pysyvistä alakulmahampaista, jotka ovat liian ahtaat tai pystyt ja vaarassa vaurioittaa kitalakea, yläkulmahammasta ja/tai ientä. Paras hyöty tästä oikomisesta saadaan, kun hammas on vielä puhkeamassa, mielellään 5-6 kk ikäisenä, ainakin ennen 9 kk ikää. Täysikasvuisella koiralla tulokset saattavat olla huonommat ja/tai pidennyksiä joudutaan pitämään pidempään. Yhdellä yli 1-v potilaalla muistan pidennyksien painaneen aika ikävästi yläleukaa. Yli 9 kk ikäiselle koiralle saatetaan harkita kruununpidennyksen vaihtoehdoksi hampaan lyhennystä ja pulpa-amputaatiota (vital pulp therapy).

Maitohampaisiin kruununpidennystä ei yleensä tehdä koska sen pelätään voivan työntää pysyvän hampaan aihiota entistä keskemmälle, jos maitohampaan kärkiä painetaan ulospäin ja juurenpäät kääntyvät sisäänpäin. Samasta syystä pallo-oikomista ei suositella maitohampaille. Maitohampaat ovat myös heikommat ja murtuvat helposti. Ahtaat ja/tai kitalakeen painavat maitohampaat tulee poistaa mahdollisimman pian. Poisto on osattava tehdä huolellisesti, ettei puhkeamatonta pysyvää hammasta vaurioiteta vahingossa samalla. 

Purennan ollessa lähes ok, saattaa pallo oikominen riittää varmistamaan hyvän purennan. Pallon on oltava oikean kokoinen (kärkien välinen etäisyys plus 50 %) ja koiran halukas pitämään palloa suussa; saattaa olla helppoa esim. noutajan kanssa ja haastavaa, jopa mahdotonta, pienen koiran kanssa. Pallo toimii vain pysyville hampaille, joilla on tilaa kääntyä ulospäin. Yleensä pallo oikomiselle on vain noin 6 viikon ikkuna siinä 5-6 kk iässä. 

Kruununpidennysten tekeminen on suhteellisen helppoa ja se tehdään nukutuksessa. Hampaan pinta valmistellaan muovipaikalle ja muovipaikka muotoillaan sopivaksi ja kovetetaan valokovettajalla. Joskus yläikenestä saatetaan kovertaa pala pois. Pidennys muotoillaan siten, että se liukuu sopivaan kohtaan taivuttaen ja ohjaten hammasta perässään. Kovaa purtavaa, repimisleikkejä ja kaverin kanssa riehumista on tämän jälkeen vältettävä yleensä 2 kk ajan. Kun haluttu muutos on tapahtunut (1-3 kk kuluessa), pidennykset poistetaan ja hampaat kiillotetaan (tämä myös nukutuksessa).Mikäli pidennys ei toiminut, vaihtoehtona on hampaan lyhennys ja pulpa-amputaatio tai hampaan poisto. 

Pulpa-amputaation huonoja puolia on se, että epäonnistuessaan se aiheuttaa kipua, joka voidaan todeta vasta viiveellä. Onnistumisprosentti on osaavissa käsissä hyvä 92 %, mutta röntgenkontrollit nukutettuna vaaditaan silti vuosittain loppuelämän ajan. Hyvä puoli on, että hammas saadaan osittain säästettyä ja sen juuri pysyy tukemassa leukaluuta. 

Hampaan poisto on toimenpiteenä suuritöisin ja hammas menetetään lopullisesti. Alaleuka voi heikentyä ja kaventua ja kieli alkaa roikkua, mutta toimenpide on kerralla tehty ja parannuttuaan ei vaadi enää kontrolleja. Kolmas vaihtoehto saattaa olla yläkulmahampaan poistaminen alakulmahampaan tieltä. Alakulmahammas on "arvokkaampi" kuin yläkulmahammas, joten jos alakulmahammas on mahdollista säästää uhraamalla yläkulmahammas, se on hyvä vaihtoehto. 

Mainitaan vielä "incline plane" eli kitalakeen etu- ja kulmahampaan ympärille tehtävä "luiska", joka ohjaa alakulmahampaan kärkeä ulospäin. Koen tämän vähän hankalaksi tehdä ja aiheuttavan eniten paikallista tulehdusta ja ärsytystä.

Jalostuksellisesti on hyvä tiedostaa, että tämänkaltaista purentavikaa pidetään perinnöllisenä siten, että molemmat vanhemmat kantavat geeniä, joka aiheuttaa purentavian. Pentueen sisaruksista laskennallisesti 75 % kantaa ja siirtää jalostuksessa eteenpäin myös tätä geeniä, vaikka näiden purenta olisikin normaali. Tähän perustuen vakuutusyhtiö ei yleensä korvaa hoitokuluja, kasvattajan kanssa voi neuvotella osittaisesta ostosumman palautuksesta.